Saunassa

Minun talossa on kaksi saunaa: puusauna ja sähkösauna.
Minä pidän puusaunasta enemmän.
Tykkään lämmittää saunaa puilla
Tykkään savun tuoksusta.
Tykkään myös katsoa, kuinka saunapuut palavat kiukaassa.

Minun puusauna on vanhanaikainen,
ja siksi siinä ei ole suihkua.
Minun pitää lämmittää pesuvesi.
Lasken hanasta letkulla kylmää vettä kiukaan vesisäiliöön.
Samalla, kun kiuas lämpenee, myös vesi lämpenee.
Veden takia saunan lämmittäminen kestää aika kauan.
Minun saunaani pitää lämmittää talvella ainakin kaksi tuntia ennen kuin se on valmis.
Kesällä sauna lämpenee nopeammin.
Kun saunassa on noin 60 astetta, menen saunaan.
Silloin se on minulle juuri sopiva.
Jotkut muut ihmiset haluavat,
että saunassa on 70 tai 80 astetta lämmintä.
Minulle se on liian kuuma.

Ennen saunaa juon paljon vettä.
On tärkeää, että kehossa on tarpeeksi nestettä ennen kuin menen saunaan.
Silloin ei tule heikko olo saunassa.
Sekin on tärkeää, että saunassa on tarpeeksi raikasta ilmaa.
Ennen kuin menen saunomaan,
aukaisen saunasta ilmanvaihtoventtiilin.
Silloin saunan ilma kiertää hyvin ja saunaan tulee sisälle myös raitista ilmaa,
jossa on paljon happea.
On tärkeää myös, että vesihöyry menee saunasta suoraan ulos.
Jos kuuma vesihöyry menee taloon sisälle,
siitä voi tulla ongelma myöhemmin.
Liian kostea huoneilma voi vaikuttaa talon rakenteisiin,
jos se ei pääse menemään ulos nopeasti.

Saunassa olen aina alasti.
Jos minulla on vieraita ja he tulevat minun kanssa saunaan,
myös he ovat alasti.
Naiset menevät yhdessä, ja silloin miehet eivät tule saunaan.
Miesten vuoro on myöhemmin.
Yleensä naiset ja miehet eivät mene yhdessä saunaan,
paitsi jos he ovat perhe.
Suomalaisille sauna on pyhä ja arvokas paikka,
jossa rentoudutaan ja puhdistutaan.
Saunassa ei syödä, ja saunassa ei harrasteta seksiä.

Saunassa sekoitan kuumaa ja kylmää vettä.
Huuhtelen itseni, että olen puhtaampi, kun istun lauteille.
Lauteella on suojana laudeliina.
En halua, että lauteet menevät likaiseksi.
Saunakiulussa on lämmintä vettä.
Joskus laitan veteen tuoksua: esimerkiksi sitruunaa, koivua tai tervaa.
Heitän sitä kiukaalle löylykauhalla.
Vesi höyrystyy kuumilla kivillä ja nousee ylös.
Tämä on löyly.
Se tuntuu iholla vähän aikaa kuumana, mutta menee nopeasti pois.
Ihohuokoset avautuvat ja hiki alkaa nousta pintaan.

Jos minulla on vasta, lyön itseäni kevyesti sillä lihaksiin.
Minä olen itäsuomalainen, siksi sanon vasta.
Minun länsisuomalaiset ystäväni sanovat vihta.
Vasta tehdään aina koivusta.
Vastalla lyöminen eli vastominen ei satu ollenkaan.
Koivussa on pehmeät lehdet,
jotka suojaavat ihoa.
Vasta hieroo ja lämmittää lihaksia.
Jos lihakset ovat kipeät, vastominen auttaa.
Koivusta irtoaa aromeita, ja ne tuoksuvat ihanalta.
Koivu saa myös kehon nesteen irtoamaan eli se on diureettinen.
Saunan jälkeen täytyy yleensä mennä käymään vessassa.

Otan muutamat löylyt, ja sen jälkeen pesen itseni.
Kastelen pesusienen tai pesuhanskan ja laitan siihen saippuaa.
Hankaan ihoni hyvin, hyvin puhtaaksi.
Kun ihohuokoset ovat auki, kaikki lika lähtee pois ihosta.
Pesen hiukset shampoolla.
Hankaan sormilla päänahan oikein puhtaaksi ja pesen samalla korvat.
Jos haluan huuhdella itseni samalla tavalla kuin vanhaan aikaan tehtiin,
kaadan kauhalla vettä päälleni ja hankaan saippuaa pois iholta kädelläni.
Minulla on saunassa myös retkisuihku.
Se toimii akulla.
Laitan retkisuihkun toisen pään vesiastiaan.
Sitten painan suihkusta virran päälle ja huuhtelen itseni.

Välillä käyn löylyhuoneen ulkopuolella vilvoittelemassa.
Vilvoitteleminen tarkoittaa, että menee pois kuumasta huoneesta
ja antaa kehon jäähtyä vähän.
Kesällä menen ulos, istun terassilla tai puutarhassa ja hengitän happea.
Talvella voin käydä vähän aikaa ulkona, jos haluan hengittää happea.
Joskus seison vähän aikaa lumihangessa, avojaloin tietysti.
Kylmä tuntuu lämpimissä jaloissa hyvältä.
Kylmän ja lämpimän vaihtelu iholla tekee hyvää myös imunesteille eli lymfanesteille.
Imunesteet alkavat kiertää voimakkaammin,
kun imusuonet supistuvat ja laajenevat.
Jotkut suomalaiset kierivät alasti lumihangessa.
Minä en tee sitä.

Vilvoittelun aikana juon lisää vettä.
Monet suomalaiset tykkäävät juoda yhden tai kaksi olutta saunan aikana.
Minäkin juon joskus oluen.
Jos olutta kaataa vähän löylyveteen,
saunaan tulee ihana tuoksu löylystä.
Olutta on myös alkoholitonta tai sellaista,
jossa on vain vähän alkoholia.
Se on ykkösolutta.

Vilvoittelun jälkeen menen takaisin saunaan
ja pistän kiukaan pesään lisää puita palamaan.
Saunan pesässä pitää olla koko ajan tuli.
Muuten kiuaskivet jäähtyvät ja löylyä ei tule kunnolla.
Ennen kuin lähden pois saunasta, huuhtelen itseni vielä kerran.
Sitten lisään vielä kerran puita pesään.
Saunan pitää kuivua ja tuulettua saunomisen jälkeen hyvin.
Suomalaiset sanovat, että viimeiset puut poltetaan saunatontulle eli saunan haltialle,
joka suojelee saunaa.

Sanasto

puusauna
sähkösauna
saunoa
savu
kiuas, kiukaan, kiuasta, kiukaassa, kiukaalle
polttopuu
pesuvesi
kauha
lämmittää
lämmetä
raikas ilma
ilmanvaihtoventtiili
vesihöyry
alasti
pyhä
arvokas
puhdistua
rentoutua
kastella
huuhdella
laudeliina
saunakiulu
löylykauha
retkisuihku
saunatuoksu
vasta eli vihta
vastoa eli vihtoa
löyly
ihohuokonen
hiki
vilvoitella
avojaloin
lumihanki
imuneste eli lymfaneste
supistua
laajeta
alkoholiton
ykkösolut
kuivua
tuulettua
saunatonttu
haltia